Saippuakupla

Tiina Isohanni esitti kappaleen Saippuakupla elokuvassa Iskelmäprinssi (1991).

Varhaisempi versio on Brita Koivusen vuonna 1961 esittämä.

Eini vs. Mistral

Avaruuslaiva 109

Starship 109

Carola

Carola Standertskjöld oli Laila Kinnusta monipuolisempi vaikkakaan ei yhtä tunnettu ja suosittu laulaja.

Aarno Ranisen vuonna 1980 levytetty hieno Teit kuuman liekin ei ole juurikaan saanut soittoaikaa radiossa.

Cylinda 115 Teknomat -pesukone

Kempeleen Koneessa oli vuonna 1997 myynnissä Cylinda 115 Teknomat -pesukone, joka maksoi 4150 markkaa eli 698 euroa. Kun rahan arvon huonontuminen (jota tavataan kutsua inflaatioksi) otetaan huomioon, kone maksoi nykyrahassa 905 euroa.

Moni ostaa nykyään muutaman sadan euron hintaisen pesukoneen, joka vikaantuu muutaman vuoden käytön jälkeen. Sitten ihmetellään ja pyydetään kuluttajaneuvojan apua, koska halpa kone ei kestänytkään ”riittävän kauan aikaa”. Halpa kodinkone kestää muutaman vuoden normaalissa käytössä, koska se on suunniteltu kestämään vain sen ajan (kun tilastollinen vaihtelu otetaan huomioon).

Kuvan Cylinda-pesukone toimii edelleen, eikä siinä ole koskaan ollut mitään vikaa. Olisikohan sillä mitään vaikutusta, että se on valmistettu Suomessa ja ei ehkä kaikkein halvimmista osista..?

Sävellysten plagiointi

Joskus joitakin säveltäjiä syytetään plagioinnista eli jonkun toisen tekemän sävellyksen tai sen osan esittämistä omissa nimissä. Toisinaan plagiointisyytökset ovat aika kaukaa haettuja, ja yhtäläisyyksiä voi olla aika vaikea havaita, niin että samankaltaisuus voi olla pelkkä sattuma.

Toisinaan taas sävellykset ovat niin samankuuloisia, että plaginointi on aivan ilmeistä. Paras esimerkki toisen sävellyksen varastamisesta on Sleepy Sleepersin esikoislevyllä Sinulle äiti oleva kappale Pihipoika, jonka tekijöiksi on merkittyTimo Järvinen, Markku Valtonen ja Sakari Järvenpää.

Alkuperäinen kappale on Uriah Heepin July Morning, joka on kestoltaan pidempi ja laadultaan paljon parempi.

Sen maku viettelee

Näin totesi Katariina Kärkkäinen vuonna 1992 Koff-mainoksessa.


Kärkkäinen tuli tosin jo vuonna 1988 tunnetuksi esiinnyttyään amerikkalaisessa lehdessä.

Spede & G. Pula-aho

Levy-yhtiö EMI julkaisi kymmenen vuotta sitten cd-levyllä kaikki kokonaisina säilyneet G. Puha-aho -sketsit. Tiettävästi ainakin kolmen sketsin nauhat ovat kadonneet tai tuhoutuneet (käytetty uudelleen), eikä niitä ole siten mukana kokoelmassa.


Spede Pasasen kirjoittamia sketsejä esitettiin vuosina 1960–64 Ruljanssiriihi- ja Hupiklubi-radio-ohjelmissa. Aikaisemmin niistä on ainoastaan 12 kappaletta julkaistu ep- ja lp-levyillä 60-luvulla eli melko pian radioesityksen jälkeen.

Ensimmäinen G. Pula-aho sketsi ”Pakastettuja kärpäsiä” esitettiin 3. joulukuuta 1960, eli tapahtuneesta tulee pian kuluneeksi 51 vuotta. Viimeinen sketsi ”Skorppijooni” kuultiin 10. maaliskuuta 1964.


Sketsien taso vaihtelee, samoin niiden pituus. Pisimmän kesto on lähes kymmenen minuuttia, kun taas lyhin kestää vain vajaat puolitoista minuutti.

Huolimatta niiden suuresta määrästä niissä ei juurikaan ole toistoa, vaan jokainen sketsi on enemmän tai vähemmän uniikki.


Leo Jokelan esittämä G. Pula-aho on pääosassa jokaisessa sketsissä (jos arvon papukaija sattuu nyt olemaan paikalla), ja Speden osaksi jää eräänlainen kertojan ja haastattelijan rooli.


Ensimmäisten sketsien mukaan radiokuulijat olivat olleet epätietoisia Pula-aho etunimestä eli mitä lyhenne ”G” tarkoittaa. Se kerrotaan sketsissä ”Etunimi”, jossa paljastuu, että Pula-aho nimettiin Gunhildiksi (naisen nimi), koska juuri kuoriutuneen Pula-ahon (joka on siis papukaija) sukupuolta ei saatu selville.


Vaikka G. Pula-aho -sketseillä alkaakin olla ikää jo 50 vuotta, ne eivät ole pahemmin vanhentuneet. Tietysti tuon ajan maailma oli paljonkin erilainen kuin nyt, ja siksi kuulijan kannattaisikin muistaa, että Pula-ahon toilailut tapahtuivat 60-luvun alun Suomessa.